Judges 20

Gibealaisten ilkityön kosto

1Kaikki israelilaiset lähtivät liikkeelle, ja kansa kokoontui yhtenä miehenä Daanista aina Beersebaan saakka, niin myös Gileadin maasta, Herran eteen Mispaan. 2Koko kansan päämiehet ja kaikki Israelin sukukunnat astuivat esiin Jumalan kansan seurakunnassa: neljäsataa tuhatta miekalla varustettua jalkamiestä. 3Benjaminilaiset saivat kuulla, että israelilaiset olivat menneet Mispaan. Israelilaiset sanoivat: "Kertokaa, kuinka tämä ilkityö tapahtui."

4Niin leeviläinen mies, murhatun vaimon mies, vastasi ja sanoi: "Minä ja minun sivuvaimoni olimme tulleet Benjaminin Gibeaan yöpyäksemme sinne. 5Silloin Gibean miehet nousivat minua vastaan ja piirittivät yöllä talon, jossa olin. Minut he aikoivat tappaa ja sivuvaimolleni he tekivät väkivaltaa, niin että hän kuoli. 6Sitten tartuin sivuvaimooni ja paloittelin hänet ja lähetin kappaleet kaikkialle Israelin perintömaahan, koska he olivat tehneet ilkityön ja häpeällisen teon Israelissa. 7Katso, te israelilaiset, te olette nyt tässä kaikki. Keskustelkaa ja neuvotelkaa tässä paikassa."

8Silloin nousi kaikki kansa yhtenä miehenä ja sanoi: "Älköön meistä kukaan menkö teltalleen, älköön kukaan poistuko kotiinsa. 9Tämän me nyt teemme Gibealle: menemme sitä vastaan arvan mukaan. 10Me otamme kymmenen miestä sadasta, Israelin kaikista sukukunnista, ja sata tuhannesta ja tuhat kymmenestätuhannesta, hankkimaan muonaa kansalle, kun se menee kostamaan Benjaminin Gibealle sen häpeällisen teon, minkä se on tehnyt Israelissa." 11Niin kokoontuivat kaikki Israelin miehet kaupunkia vastaan kuin yhdeksi mieheksi yhtyneinä.

12Israelin sukukunnat lähettivät miehiä kaikkiin Benjaminin sukuihin sanomaan: "Millainen rikos onkaan tehty teidän keskuudessanne! 13Luovuttakaa nyt ne Gibean kelvottomat miehet, surmataksemme heidät ja poistaaksemme pahan Israelista." Mutta benjaminilaiset eivät tahtoneet kuulla veljiään, israelilaisia.

14Benjaminilaiset kokoontuivat kaupungeistaan Gibeaan lähteäkseen sotaan israelilaisia vastaan. 15Sinä päivänä pidettiin benjaminilaisten katselmus. Heitä oli muista kaupungeista kaksikymmentäkuusi tuhatta miekkamiestä, ottamatta lukuun Gibean asukkaita, joita katselmuksessa oli seitsemänsataa valiomiestä. 16Kaikesta tästä väestä oli seitsemänsataa valiomiestä vasenkätistä. Jokainen näistä osasi lingota kiven hiuskarvalleen, erehtymättä. 17Myös pidettiin Israelin miesten katselmus, ja heitä oli, paitsi benjaminilaisia, neljäsataa tuhatta miekkamiestä, kaikki sotilaita.

18He nousivat ja lähtivät Beeteliin ja kysyivät Jumalalta. Israelilaiset sanoivat: "Kenen meistä on ensiksi lähdettävä taistelemaan benjaminilaisia vastaan?" Herra vastasi: "Juuda ensiksi."

19Israelilaiset lähtivät liikkeelle seuraavana aamuna ja asettuivat leiriin Gibean edustalle. 20Israelin miehet lähtivät taistelemaan Benjaminia vastaan, ja Israelin miehet asettuivat sotarintaan heitä vastaan Gibean edustalle. 21Mutta benjaminilaiset ryntäsivät ulos Gibeasta ja kaatoivat sinä päivänä Israelista kaksikymmentäkaksi tuhatta miestä. 22Mutta kansa, Israelin miehet, rohkaisivat mielensä ja asettuivat jälleen rintamaan samalle paikalle, mihin olivat asettuneet ensimmäisenä päivänä. 23Sillä kun israelilaiset menivät ja itkivät Herran edessä iltaan asti ja kysyivät Herralta sanoen: "Onko minun vielä ryhdyttävä taisteluun veljiäni, benjaminilaisia, vastaan?" Herra vastasi: "Menkää heitä vastaan."

24Toisena päivänä israelilaiset lähenivät benjaminilaisia. 25Benjaminilaiset toisena päivänä ryntäsivät Gibeasta heitä vastaan ja kaatoivat israelilaisia vielä kahdeksantoista tuhatta miestä, kaikki miekkamiehiä.

26Silloin kaikki israelilaiset, koko kansa, lähtivät ja tulivat Beeteliin ja itkivät ja istuivat siellä Herran edessä ja paastosivat sen päivän aina iltaan asti. He uhrasivat polttouhreja ja rauhanuhreja Herran edessä. 27Israelilaiset kysyivät Herralta – sillä Jumalan liitonarkki oli siihen aikaan siellä, 28ja Piinehas, Aaronin pojan Eleasarin poika, seisoi siihen aikaan sen edessä – ja sanoivat: "Onko minun vielä lähdettävä taisteluun veljiäni, benjaminilaisia, vastaan, vai onko minun siitä luovuttava?" Herra vastasi: "Lähtekää, sillä huomenna minä annan heidät sinun käsiisi."

29Silloin Israel asetti väijytyksiä Gibean ympärille, 30ja israelilaiset menivät kolmantena päivänä benjaminilaisia vastaan ja asettuivat rintamaan Gibeaa vastaan niin kuin edellisilläkin kerroilla. 31Benjaminilaiset ryntäsivät ulos kansaa vastaan, mutta tulivat eristetyiksi kaupungista. Kuten edellisilläkin kerroilla he aluksi saivat lyödyksi kansaa kuoliaaksi niillä valtateillä, joista toinen vie Beeteliin, toinen kedon yli Gibeaan, noin kolmekymmentä Israelin miestä.

32Silloin benjaminilaiset sanoivat: "Me voitimme heidät nyt niin kuin ennenkin." Mutta israelilaiset sanoivat: "Paetkaamme ja eristäkäämme heidät kaupungista valtateille."

33Kaikki Israelin miehet nousivat kukin paikaltaan ja asettuivat rintamaan Baal-Taamariin, ja väijyksissä oleva Israelin joukko syöksyi esiin paikaltaan Geban aukealta. 34Niin tuli kymmenentuhatta valiomiestä koko Israelista Gibean edustalle, ja syntyi ankara taistelu, eivätkä he huomanneet, että onnettomuus oli kohtaamassa heitä. 35Herra antoi Israelin voittaa Benjaminin, ja israelilaiset kaatoivat sinä päivänä Benjaminista kaksikymmentäviisi tuhatta ja sata miestä, kaikki miekkamiehiä. 36Nyt benjaminilaiset näkivät olevansa voitetut. Mutta Israelin miehet väistyivät benjaminilaisten tieltä, sillä he luottivat väijytykseen, jonka olivat asettaneet Gibeaa vastaan. 37Silloin väijyksissä ollut joukko riensi ja karkasi Gibeaan. Väijyksissä ollut joukko meni ja surmasi kaikki kaupungin asukkaat miekan terällä. 38Israelin miehet olivat sopineet väijyksissä olevan joukon kanssa, että se panisi sakean savupilven nousemaan kaupungista. 39Kun siis Israelin miehet olivat kääntyneet pakoon taistelussa, ja kun Benjaminin miehet aluksi olivat lyöneet kuoliaaksi Israelin miehiä noin kolmekymmentä miestä ja sanoneet: "Varmasti me voitamme heidät niin kuin ensimmäisessäkin taistelussa", 40niin alkoi pilvi, savupatsas, nousta kaupungista. Kun benjaminilaiset kääntyivät taaksepäin, katso, koko kaupunki nousi savuna taivasta kohti. 41Israelin miehet kääntyivät takaisin, mutta Benjaminin miehet kauhistuivat, sillä he näkivät, että onnettomuus oli kohdannut heitä. 42He kääntyivät pakoon Israelin miesten edestä erämaan tielle, mutta sota seurasi heitä heidän kintereillään. Sikäläisten kaupunkien asukkaat kaatoivat heitä heidän keskeltään. 43He saartoivat Benjaminin, ajoivat heitä takaa ja tallasivat heitä maahan levähdyspaikassa ja aina Gibean kohdalle asti auringonnousuun päin. 44Niin kaatui Benjaminista kahdeksantoistatuhatta miestä, kaikki sotakuntoisia miehiä. 45He kääntyivät ja pakenivat erämaahan päin Rimmonin kalliolle. Israelilaiset tekivät heistä valtateillä vielä jälkikorjuun, surmaten viisituhatta miestä, ja seurasivat heitä heidän kintereillään aina Gideomiin asti ja surmasivat heitä kaksituhatta miestä. 46Kaikkiaan oli niitä, jotka sinä päivänä kaatuivat Benjaminista, kaksikymmentäviisi tuhatta miekkamiestä, kaikki sotakuntoisia miehiä. 47Heitä kääntyi pakoon kohti erämaata, Rimmonin kalliolle, kuusisataa miestä. He jäivät Rimmonin kalliolle neljäksi kuukaudeksi. 48Mutta Israelin miehet palasivat takaisin benjaminilaisten luo ja surmasivat heidät miekan terällä, [tuhosivat] kaupungin sekä vahingoittumatta jääneet ihmiset että eläimet, kaiken, minkä tapasivat. Myös he pistivät tuleen kaikki kaupungit, joihin tulivat.